Kuokka ja jussi

Alussa olivat suo, kuokka ja jussi. Nämä sanat tuntuvat jotenkin sopivan tähän kevääseen ja viime viikkoihin. Lämpö on kohonnut 20 asteeseen. Lämmöstä ja alkavasta keväästä pääsee vihdoin nauttimaan. Se tarkoittaa myös puutarhakauden alkamista. Siihen liittyvää puuhastelemista sitten riittääkin. Tunnelma on kuin tuo kuuluisa lausahdus kuokasta ja jussista: kuokka heiluu ja jussi on kiireinen. Yritämme perata […]

Lue lisää Kuokka ja jussi

Tähän syntynyt

Kuka tietää, mitä elämä tuo tullessaan, kun pitää mielen ja oven avoimena? Olen joskus itsekin kovin vannoutunut mielipiteissäni ja uskon asioihin vain, koska mielestäni asia on niin. Niin, puhutaan vaikka ranskankielestä. Olen varmaan sen jo maininnutkin, että en halunnut koskaan opiskella kieltä, koska olin jo tuominnut sen jo aivan liian vaikeaksi ja pidin sen lausumista […]

Lue lisää Tähän syntynyt

Muuttumisleikki

Tällä viikolla olo on vaihdellut kahden eri tunnelman välillä. Toisaalta olo on ollut reipas. Aurinko on paistanut ja olen vihdoin alkanut käydä lounaskävelyllä lähimaastossa. Toisaalta väsyttää ja on jotenkin ollut vaikea pysyä reippaana. Ajatukset palaavat usein jonnekin kaukaiseen aikaan ja on ollut vaikea pitää kiinni – niin toivosta – tai ehkä uskosta, että kyllä tässä […]

Lue lisää Muuttumisleikki

Kevättä kohden

Jippii, kevät on täällä. Sen tuntee jo ilmasta, mutta sen näkee ja kuulee luonnosta. Iltaisin sammakot aloittavat hämmentävän äänekkään kurnutuskuoron ja päivällä linnut laulelevat iloisesti. Luonto alkaa muuttua kauniin vaaleanvihreäksi, manteli- ja kirsikkapuut ovat täynnä valkoisia ja vaaleanpunaisia kukkia. Narsissit ovat puhjenneet kukkaan ja tulppaanit aukeavat ihan kohta. Oliivipuu on leikattu ja tomaatinsiemenet kavereineen on […]

Lue lisää Kevättä kohden

Aikajanalla

Viikko lomaa on ohi. Tekipä se hyvää kaiken kaikkiaan, vaikka pysyttelimmekin suurimmaksi osaksi kotona tai pyörimme lähimaisemissa. Silti se, että ei tarvinnut avata tietokonetta tai miettiä työasioita, tuli kyllä tällä kertaa tarpeeseen. Kävin kampaajalla. Luin (hyvin) vähän kirjoja, mutta luin kuitenkin. Sää ei ikävä kyllä suosinut, sillä vain yhden kerran aurinko paistoi täydeltä terältä, mutta […]

Lue lisää Aikajanalla

Tunnen – siis elän

Ajaessani kaupungista kotiin katselen hämärtyvän illan maisemaa, kaukana kajastavia vuoria, viinipeltojen ääriviivoja, laskevan auringon jättämiä värejä, tummuvaa iltaa. Ihailen illan kauneutta ja maiseman ylhästä uljautta ja yhtäkkiä tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että saan kokea tämän hetken. Tunnen suurta onnea, että olen päässyt tänne asti, kaikesta mitä olen saanut kokea ja tämä hetki on kenties jonkinlainen […]

Lue lisää Tunnen – siis elän

Viikolla koettua

Kevät alkaa ja kutsuu mukaansa. Syksyllä istuttamani narsissit ja tulppaanit ovat alkaneet kasvaa. Luonto heräilee eloon reilun kahden kuukauden talven ja kylmyydeen jälkeen. Viinipelloilla käy kuhina, sillä taitaa olla viime hetket leikata pensaat kevätkuntoon. Täällä maaseudulla talvi on ollut metsästyskautta ja joka lauantai ja sunnuntai jossain kohdassa on kyltti metsästys käynnissä ja metsästäjiä istuskelee vartiopaikoillaan […]

Lue lisää Viikolla koettua

Tulkoon rauha

Taitaa olla sanomattakin selvää, että vuoden alku on ollut haasteellinen. Vuoden vaihtuessa sitä jotenkin jaksoi uskoa ja toivoa, että tästä vuodesta tulee parempi kuin edellisestä. Vaikka hyviäkin asioita tapahtuu, silti uusimmat koronauutiset vetävät mielen väkistenkin matalaksi. Loppua ei tälle näy. Olen silti vähän haparoivin askelin koittanut löytää tasapainoa ja hyvää oloa tähän vuoteen. Olen jo […]

Lue lisää Tulkoon rauha

Ilotonta eloa?

Tämä korona-aika saa kaiken tuntumaan kuin välitilassa elämiseltä. Jotenkin sitä vain odottaa, koska tämä väliaika loppuu. Sitä odottaa kuin kotiinpaluuta jostain – ei ehkä niin lomalta vaan joltain ylipitkäksi käyneeltä työmatkalta. Ja silti sitä loppua ei tunnu tulevankaan. Olen yrittänyt olla postiviinen ja toiveikas, mutta tämän tammikuun aikana on ollut vaikea pitää reipasta tunnelmaa yllä. […]

Lue lisää Ilotonta eloa?

Deux baguettes, svp

Joskus jonkinlainen takaisku voi saada kaiken tuntumaan turhalta ja saa olon yksinäiseksi – eksyneeksi, vielä enemmän kuin sama tapahtuma saisi aikaan kotimaassa. Sitten taas samalailla aivan pienet hetket ja kohtaamiset saavat tuntemaan olon iloiseksi ja keveäksi. Sen vuoksi luulen, että tämä eristäytymisen aika saa olon tuntumaan oudolta, sillä me tarvitsemme ja kaipaamme oikeita, aitoja kontakteja, […]

Lue lisää Deux baguettes, svp