Kotimatka

Täällä ollaan, rakkaassa kotimaassa. Olin ihan varma, että kotimaan kamaralle laskeutuessa tulee itku, mutta ei sitä sitten tullutkaan. Olo oli yllättävän kotoinen heti ensimmäisestä hetkestä alkaen. Rajamiehet olivat hymyileviä yöllisestä kellonajasta huolimatta ja vastaanotto oli yllättävän sydämellinen. Näinkö ihania ihmiset ovatkin? Se oli jo jotenkin ehtinyt unohtua kuukausien kuluessa. Niin, minä voin lähteä, mutta Suomi […]

Lue lisää Kotimatka

Täydellinen onni?

Olen kuunnellut pitkästä aikaa vanhoja lauluja: miettinyt sitä, miten ne tuovat mieleen muistoja ja tunteita vuosien takaa. Ne vievät vanhoihin aikoihin. Mielenkiintoista on se, miten vuosien jälkeen laulujen sanat avautuvat uudella tavalla: vuodet ovat tuoneet kypsyyttä ja syvyyttä elämän ymmärtämisessä. Mikään ei ole enää niin musta-valkoista ja yhdensuuntaista kuin ehkä nuoruuden idealismissa; elämä on opettanut […]

Lue lisää Täydellinen onni?

Sydämen kehto

Ikkunaluukku narisee ja kolahtaa auki seinää vasten. Tuttu rutiini, joka kertoo, että uusi aamu on alkanut. Uusiin ääniin tottuu hiljalleen ja niistä tulee osa uutta elämää – rutiinia. Tutut äänet kantautuvat naapurustossa: ikkunaluukkujen kolina, kirkonkellojen kumina, sirkkojen ja kaskaiden siritys. Ambulanssin piipaakin kuulostaa nykyään tutulta. Aikaa siihen on kuitenkin mennyt paljon. Ihanaa on se, kuinka […]

Lue lisää Sydämen kehto

Toisinaan yhtä hulluutta

Ei millään uskoisi, että nyt on jo kesäkuu. Pitkä kevät ja odotteleva sää on saanut kevään tuntumaan loputtoman pitkältä ja ajan jotenkin koskemattomalta. Aika ja paikka on jotenkin kadottanut merkityksensä. On kohtalon ivaa kai, että oloni on ollut rauhallisempi ja onnellisempi kuin pitkään aikaan ja samaan aikaan surullisempi kuin uskonkaan. Olen kuitenkin tuntenut olossani samanlaisen […]

Lue lisää Toisinaan yhtä hulluutta

Toukokuun tunteet

Toukokuu on Ranskassa katkonainen, vapaapäiviä keskellä viikkoa ja sen jälkeen pidennyttyjä viikonloppuja: on vappu, toisen maailmansodan voitonjuhla, helatorstai ja sen jälkeinen perjantai ja sitten vielä kai helluntai. Ensimmäisenä Ranskan vuonna en millään meinannut pysyä mukana näissä päivissä, mutta nyt ehkä jo alkavat pysyä mielessä. Tänä vuonna olen ollut todella kiitollinen näistä katkonaisista viikoista – ne […]

Lue lisää Toukokuun tunteet

Sinulle ystäväni

Olen hyvästellyt ystäväni, kuiskannut tuulen mukaan viestin: hyvää matkaa. Haluan uskoa, että vielä kohdataan. Tänä aikana on vaikea hyväksyä, että viimeisiä hyvästejä ei tullutkaan. Tuli vain hiljaisuus, joka muuttui tyhjyydeksi. Ystäväni on poissa, vaikka hän on yhä sydämessäni ja mielessäni. Hän on ystäväni, joka oli mukana viimeisten 8 vuoden aikana kaikissa isoissa elämänmuutoksissani. Hänelle kerroin […]

Lue lisää Sinulle ystäväni

Unia

Vitsi, uutiset siitä, että Finnair alkaa hyväksyä rokotustodistukset lennolle sai mielikuvitukseni laukkaamaan. Viime yönä näin unta, että olin lähdössä ilmeisesti työmatkalle Italiaan, Finnairilla, Helsingistä. Olin ihan täpinöissäni pakkaamisteni kanssa ja ilmeisesti korona-aika oli jättänyt suuren sosiaalisen kanssakäymisen aukon, sillä lentokentällä jäin kahvittelemaan tuttavieni kanssa niin, että meinasin jäädä koneesta. Viime tipalla ehdin portille, jossa lentoemäntä […]

Lue lisää Unia

Juhlan arvoinen

Ou nou, 100. kirjoittamani postaus tuli ja meni, enkä edes muistanut juhlistaa taikka mainita siitä. Se onkin melkoinen ajatus, 100: kuinka monta tilannetta, ajatusta, tunnelmaa siihen lukuun mahtuu. Silloin kun aloitin ja kirjoitin ensimmäisen postauksen, ajattelinko, että niitä tulisi vielä 100 lisää? En usko, että ajattelin yhtään mitään. En ajatellut sitä, mitä tästä tulisi enkä […]

Lue lisää Juhlan arvoinen

Pakkasyö

Täällä ollaan yhä – kutakuinkin selväjärkisinä. Ensimmäinen lockdown-viikko oli kieltämättä melkoinen kaaos lasten ollessa kotona ja töitäkin oli melkoinen määrä tehtävänä. Selvittiin siitä jotenkin, mutta perjantain väsymys oli melkoinen. Tämä viikko on vielä jaksettava ja sitten on oikea loma eikä ainakaan tarvitse huolehtia töistä. Tuntuu aika ihanalta ajatukselta vain taas sulkea tietokone ja keskittää ajatukset […]

Lue lisää Pakkasyö

Hauskuutta

Täällä ollaan, uudessa lockdownissa, etätöissä lasten kanssa. Niinhän siinä kävi, että koulut suljettiin melko lailla yllättäen kolmeksi seuraavaksi viikoksi, joista kaksi muuttui lomaksi. Yksi viikko lomaa oli jo suunniteltuna, mutta silti kaksi viikkoa on jotenkin selvittävä koko paletista. Jos korona-aika on opettanut jotain, niin ainakin joustavuutta ja nopeisiin muutoksiin sopeutumista. Mikään ei enää hätkäytä, tai […]

Lue lisää Hauskuutta