Juhlan arvoinen

Ou nou, 100. kirjoittamani postaus tuli ja meni, enkä edes muistanut juhlistaa taikka mainita siitä. Se onkin melkoinen ajatus, 100: kuinka monta tilannetta, ajatusta, tunnelmaa siihen lukuun mahtuu. Silloin kun aloitin ja kirjoitin ensimmäisen postauksen, ajattelinko, että niitä tulisi vielä 100 lisää? En usko, että ajattelin yhtään mitään. En ajatellut sitä, mitä tästä tulisi enkä […]

Lue lisää Juhlan arvoinen

Pakkasyö

Täällä ollaan yhä – kutakuinkin selväjärkisinä. Ensimmäinen lockdown-viikko oli kieltämättä melkoinen kaaos lasten ollessa kotona ja töitäkin oli melkoinen määrä tehtävänä. Selvittiin siitä jotenkin, mutta perjantain väsymys oli melkoinen. Tämä viikko on vielä jaksettava ja sitten on oikea loma eikä ainakaan tarvitse huolehtia töistä. Tuntuu aika ihanalta ajatukselta vain taas sulkea tietokone ja keskittää ajatukset […]

Lue lisää Pakkasyö

Hauskuutta

Täällä ollaan, uudessa lockdownissa, etätöissä lasten kanssa. Niinhän siinä kävi, että koulut suljettiin melko lailla yllättäen kolmeksi seuraavaksi viikoksi, joista kaksi muuttui lomaksi. Yksi viikko lomaa oli jo suunniteltuna, mutta silti kaksi viikkoa on jotenkin selvittävä koko paletista. Jos korona-aika on opettanut jotain, niin ainakin joustavuutta ja nopeisiin muutoksiin sopeutumista. Mikään ei enää hätkäytä, tai […]

Lue lisää Hauskuutta