Aamutunnelmaa

Aikainen aamu on yksi ihanimmista päivän hetkistä. Kaupungin vasta heräillessä tunnelma on hyvin satumainen. Suomessa suunnistin aamujoogaan jo ennen klo 6, täällä etelässä tunnit alkavat ruhtinaallisen myöhään eli klo 7. Mieleen on jäänyt kesäiset aamut vielä heräilevässä Helsingissä, kun kaupungilla ei ole kuin muutama muu aamuvirkku, linnut laulavat ja kesäinen aurinko on jo noussut. Vastaavasti talviaamujen hämäryys, hiljaisuus ja puuterinomainen lumisuus ovat jääneet pysyvästi mieleen.

Ratikka tulee

Täällä lähden kotoa ennen puolta seitsemää, jotta olen joogakoululla klo 7. Tähän aikaan vuodesta on vielä pimeää, kun lähden kotoa. Aamulla saattaa olla vielä varsin viileää, tänä aamuna asteita on vain 2 ja kadunvarsille pysäköityjen autojen ikkunat ovat kuurassa. Täälläkin. Linnut kuitenkin laulavat jo. Olo on kuin toukokuun alun Suomessa, kun on vielä raikasta, mutta ilmassa on jo aimo annos kevään tuoksua ja lupausta. Helmikuussa. Kävelen noin 10 minuuttia ratikkapysäkille, jossa en kauaa joudu odottamaan ennen kuin ratikka tulee. Täällä ensimmäiset ratikat kulkevat jo klo 4.30 ja kuudesta lähtien ratikat kulkevat 4 minuutin välein. Ratikan perään ei siis kannata pahemmin juosta, seuraava tulee ihan kohta. Tähän aikaan aamusta ratikka on vielä melko tyhjä, istumaan mahtuu hyvin. Samaa ei voi sanoa paluumatkasta, jolloin ratikkaan voi joutua ahtautumaan opiskelijoiden ja töihin menijöiden ollessa jo liikkeellä.

Sinistä

Jään pois ratikasta oopperan pysäkillä. Täällä risteävät kolme eri ratikkalinjaa. Hyppään pois omasta sinisestä ratikastani ja ylitän ratikkakiskot päästäkseni toiselle puolelle tietä. Opin nopeasti, että punaiseen valoon ei tarvitse pysähtyä, kunhan katsoo, että tien ehtii ylittää. Samoin ratikkakiskojen tai pysäkin kohdalta on ihan hyvä ylittää tie. Tähän aikaan aamua liikkeellä on tavarantoimittajia, kadunlakaisijoita ja muutama muu varhainen työhön menijä. Yksi lähikuppila näyttää olevan jo auki ja siellä muutama työntekijä on jo istumassa ja juomassa kahvia. Kahvilat ja ravintolat valmistautuvat alkavaan päivään ja torikauppiaat availevat kojujaan. Kauppiaan voi nähdä nojailevan raollaan olevan oven vieressä siemaillen kahviaan.

Joogakoulu sijaitsee tällä kadulla

Saavun joogakoululle. On vielä hämärää, taivas on kauniin syvänsininen. Sininen hetki, jota katuvalot vielä valaisevat. Työnnän joogakoulun oven auki, huikkaan Bonjour opettajalleni. Tänään olen ensimmäinen paikallaolija. Sisällä on vielä hämärää. Avaan mattoni omaan lempipaikkaani lämmityslaitteen viereen. Ikkunan läpi näen puutarhassa ison Buddha-patsaan ja mustan kissan, joka vilahtaa ohi aamuisella retkellään. Harjoituksen loppuessa aurinko on jo noussut ja lämpötila on 7 astetta. Tunnelma on jo aivan eri, kun lähden kotimatkalle. Kaupunki on herännyt uuteen päivään!

Aurinko nousee


Eräänä kevätaamuna kello neljältä lensi ensimmäinen käki Muumilaakson läpi. Se istuutui sinisen Muumitalon katolle ja kukkui kahdeksan kertaa, tosin hieman käheästi, sillä oli vielä hyvin varhainen kevät.
(Taikurin hattu – Tove Jansson)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s